Pääsimme vihdoinkin reissuun loputtomalta tuntuneen pakunrakennusajan jälkeen! Nyt takanamme on 12 päivän reissu Itä-Suomessa, ja on aika kertoa reissukuulumisia ja käydä hieman läpi sitä, miten Teuvo-paku selvisi ensimmäisestä pitemmästä matkasta.
Edellisessä blogipostauksessamme Matkailuautolla reissuun ensimmäistä kertaa: 5 vinkkiä mainitsimme, että reissua olisi hyvä suunnitella etukäteen jonkin verran. Joskus on kuitenkin hyvä myös vain lähteä, sen kummemmin suunnittelematta. Näin me teimme tällä kertaa. Tai oli meillä suunnitelma: lähteä ajelemaan Itä-Suomeen ja katsoa sitten parin viikon ajan päivä kerrallaan, minne tie vie. Ja sehän vei.
Auton pakkaaminen
Ensin piti toki pakata auto lähtökuntoon. Matkailuautoilla reissaamista varten aikoinaan tekemämme pakkauslista tuli nyt hyvään käyttöön. Sinäkin voit käyttää sitä oman autosi pakkaamisessa muistilistana, sillä se löytyy Matkailuautoilijan vinkit -sivulta. Me jouduimme hiukan karsimaan tässä listassa mainittuja tarvikkeita, esim. tasauskiilat jätimme pois matkasta sen vuoksi, että ne eivät yksinkertaisesti mahtuneet mukaan. Näin jälkeenpäin voi todeta, että turhaan olisimmekin niitä mukana kuljettaneet, sillä onnistuimme löytämään riittävän tasaiset ja suorat parkkipaikat öiksi. Ainahan ei tietenkään näin hyvä tuuri käy.
Reissun alussa viritimme vielä muutaman väliaikaisratkaisun takkien, reppujen, kenkien yms. isompien tavaroiden säilytykselle. Takaseinän ja takaoven väliin jää juuri sopivasti tilaa tällaiselle, joten laitoimme takaseinään koukkuja, verkkoja ja mustekalavirityksiä, joiden avulla saimme esim. kengät pysymään järjestyksessä. Koska meillä on autossamme keskimääräistä matkailuautoa vähemmän tilaa, ei siinä elämisestä tulisi mitään, jos kummankin kengät pyörisivät lattioilla. Väliaikaisratkaisut toimivat hyvin, ja niistä saattaakin kehittyä pysyvämpiä ratkaisuja.

Takaa katsottuna vasemmalla olevan takaseinän toisella puolella on wc-pesutilan paikka. Oikealle alas on sijoitettu akut ym. tekniikkaa (tämä kokonaisuus saa vielä oman koteloinnin), ja niiden päällä on kaapisto, johon sopi yllättävän hyvin parin viikon reissun matkatavarat. Toki täytyy ottaa huomioon, että tämä reissu tehtiin kesällä noin 20-25 asteen lämpötiloissa, eli mukaan tarvittiin vain kevyttä vaatetusta. Kaappiin ei myöskään mahdu mitään isompaa tavaraa, kuten esim. harrastusvälineitä, ainoastaan vaatteet ja muuta käyttötavaraa.
Roadtrippimme pähkinänkuoressa
Sitten pääsimme vihdoin matkaan! Reitistä muodostui tällainen:

- Kesto: 12 päivää
- Pituus 2400 km, päivämatkat vaihtelivat 69-298 km välillä
- Reitti (yöpymispaikat): koti – Loviisa – Virolahti – Punkaharju – Tohmajärvi – Joensuu – Patvinsuon kansallispuisto – Nurmes – Outokumpu – Rääkkylä – Mäntyharju – Perho – koti
- 9 yötä puskaparkeissa, 1 yö leirintäalueella, 1 yö matkaparkissa
Matkan pääasiallinen tarkoitus oli tutustua Teuvoon “matkustusmoodissa” ja päästä irti työarkea riivaavista aikatauluista, elää kerrankin vain päivä kerrallaan. Päämäärällä ei siis ollut niinkään väliä, vaan tärkeämpää oli itse matka. Auton menosuunta kohdistui kuitenkin enimmäkseen sellaisiin paikkoihin, joissa emme olleet aikaisemmin käyneet.
Reissustamme muodostui sen kummempia ajattelematta sellainen, että emme viipyneet yhdessäkään paikassa yhtä yötä pitempään, vaan aamulla herättyämme ja auton lähtökuntoon laitettuamme lähdimme jatkamaan matkaa. Emme silti pitäneet kiirettä ja painaneet maantietä nilkka suorana eteenpäin, vaan yleensä etsimme yöpaikan hyvissä ajoin ja vietimme siellä aikaa: kävimme pienellä patikalla, pulahdimme järvessä, paistoimme makkarat ja/tai katsoimme autossa hyviä tv-sarjoja. Aamuisin joimme rauhassa aamukahvit ennen matkan jatkumista. Leirintäalueella ja matkaparkissa aikaa meni myös huoltohommiin.



Useimpina aamuina emme tienneet, missä olisimme illalla ja millaisessa paikassa yöpyisimme, vaan tämä selkeni aina päivän aikana. Kun yöpymispaikan sijanti alkoi olla suunnilleen selvillä, otimme käyttöön Puskaparkkikartan, josta tutkailimme tarjontaa ja sen perusteella valitsimme yöpaikan. Pari kertaa vaihdoimme paikkaa siitä, mihin olimme ensin Puskaparkkikartan perusteella ajelleet, mutta lopulta kaikki yöpymispaikkamme olivat rauhallisia ja muutenkin hyvin yöpymiseen soveltuvia. Sitä jäimme hiukan ihmettelemään, että missä kaikki hyttyset, paarmat ja muut ötökät oikein kesäänsä viettävät – yhtäkään ei tullut autoon sisälle!?
Miten Teuvo-paku pärjäsi?
Teuvo selvisi reissusta hienosti, vaikka ei ollutkaan vielä täysin valmis. Oikeastaan oli vain hyvä asia, että kaikki ei ollut vielä valmista, sillä reissussa eri toimintoja tuli testattua käytännössä, ja siten saimme hyvää tietoa siitä, mitä meidän pitää vielä kehittää ja parannella, ja millä tavoin. Ajoimme tällä reissulla tosiaan yhteensä noin 2400 km, joista suuri osa pienemmillä, päällystevaurioisilla ja osin päällystämättömilläkin maanteillä. Hiukan välillä jännitti, miten kalusteet ja tekniikka sitä höykytystä kestävät, mutta siitä johtuvia ongelmia emme juurikaan havainneet.
Kalusteiden kestävyys ja toimivuus
Ensimmäisenä täytyy todeta, että nostosänky toimii mainiosti. Meitä oli jonkin verran arveluttanut se, onko 140 cm leveä sänky meille liian kapea, mutta sitä se ei todellakaan ollut. Sängyssä nukutti mainiosti ja siinä oli hyvin tilaa kääntää välillä kylkeäkin. Nostosängyn etupäässä oleva salpa tuppasi kuitenkin töyssyisillä ja kuoppaisilla teillä aukeamaan. Tuon etuosan salvan tarkoitushan on tukea nostosängyn vaijerimekanismeja siten, että sänky ei yläasennossa ollessaan ole pelkästään vaijerien varassa. Sen aukeaminen ajon aikana ei ole suuri ongelma, mutta kuitenkin sellainen asia, joka vaatii jossain vaiheessa kehittämistä luotettavammaksi. Myös sängyn nostomekanismia täytyy jatkokehittää, ja vaihtaa kaasujousien tilalle lineaarimoottorit. Kaasujousien kanssa sängyn nostamisen ja laskemisen viimeiset sentit ovat melko raskaita; lineaarimoottoreiden avulla sänky liikkuu tasaisesti molempiin suuntiin.
Lue lisää nostosänkyratkaisustamme: Nostosängyn rakentaminen retkeilyautoon
Matkustamon kalusteet olemme ainakin tämän reissun perusteella onnistuneet kohtuullisen hyvin suunnittelemaan ja toteuttamaan tarpeisiimme sopiviksi. Keittiön laatikoissa astiat hakevat vielä paikkaansa, mutta tilaa niille kyllä on riittävästi. Auton takaosassa olevan kaapiston ovet todettiin väliaikaisiksi: niiden tilalle toteutetaan jokin toinen ratkaisu, sillä takaosassa kaapin ja wc-pesutilan välissä oleva tila on sen verran kapea, että normaalit sivulle aukeavat ovet eivät siinä ole kovin käteviä käyttää. Alla olevasta kuvasta tämä on ehkä aistittavissa.

Tekniikka ja akut
Myös tekniikka, eli akusto, invertterit, vesijärjestelmä, Truma ja keittiöelektroniikka kesti pikkuteiden höykytystä ja toimi muutenkin hyvin. Teuvon akuston kokonaiskapasiteetti on 600Ah ja sen varaus riitti ihan mukavasti, vaikka meillä ei ollutkaan vielä aurinkopaneeleita lataamassa akkuja. Käytimme sähköä enimmäkseen ruuanlaittoon liedellä ja mikroaaltouunilla. Alimmillaan akkujen varausaste kävi 40%:n hujakoilla, eli ihan tyhjiksi emme niitä päästäneet. Ajoimme päivittäin kohtuullisen lyhyitä matkoja, joiden aikana akut eivät ehtineet latautua riittävästi, joten kävimme yöpymässä yhden yön leirintäalueella ja yhden matkaparkissa, jotta saimme siellä ladattua akut täyteen. Aurinkopaneelit olisivat tällä reissulla olleet kyllä hyödylliset, sillä aurinko paistoi lähes koko reissun ajan.

Victronin Cerbo GX on juuri niin kätevä kuin jo aikaisemminkin olemme todenneet: siitä näkee nopeasti akkujen varaustilan ja myös sen, minkä verran tehoa laitteet vievät ja kuinka kauaksi aikaa akkujen kapasiteetti kulloisellakin käytöllä riittää. Meillä oli tässä vaiheessa lisäksi liitettynä Cerboon valaistusta ohjaava Shelly, ja sillä saa tällä hetkellä yleisvalon päälle tai pois. Yleisvalo todettiin enemmän kuin riittäväksi, joten jatkokehitysideoiden listalle lisättiin yleisvalon himmennin. Kohdevalaistuksen lisääminen on ollut jo suunnitelmissa, ja reissun aikana vahvistui se, mihin sitä on tarve lisätä.
Lue lisää akuista ja sähköjärjestelmästämme: Pakun sähköjärjestelmä
Keittiöelektroniikka eli jääkaappi, induktioliesi ja mikroaaltouuni läpäisivät myös reissutestin kevyesti. Jääkaappi on todella hyvä, mutta sen täyttäminen vaatii vielä vähän suunnitelmallisempaa otetta – kävimme reissun aikana lähes joka päivä kaupassa, kun aina jotakin unohtui tai puuttui. Mikroaaltouunia on käytetty jo vuosi kotioloissa, ja se löysi paikkansa sekä autossa että autoiluelämässä. Ilmankin toki pärjäisi, mutta kyllähän se elämää helpottaa. Liesi toimi myös moitteetta ja on meidän reissuruuanlaittoomme sopiva. Emme ole mitään kokkailuintoilijoita, ja se saattaa käydä ilmi myös oheisista kuvista.


Ilman kattotuuletinta reissumme olisi saattanut olla hikinen. Ulkolämpötilat nousivat reissun aikana parhaimmillaan +26 asteeseen, ja autossa sisällä lähemmäksi 40 astetta silloin, kun auto oli parkissa. Kattotuulettimen ja varjon puolella auki pidetyn ikkunan avulla lämpötila autossa saatiin laskemaan samalle tasolle kuin ulkolämpötila, ja illalla ulkolämpötilan laskettua sisällä oli nukkumista ajatellen siedettävä lämpötila. Reissun loppupuolella oli viileämmät kelit, joten kattotuuletinta ei tarvittu viilentämiseen, mutta silloinkin sillä saatiin aikaan sopiva ilmanvaihto.
Trumaa emme juuri käyttäneet tällä reissulla. Lämmitykseen sitä ei kesäisissä lämpötiloissa tarvittu. Käytimme lämminvesivaraajaa pari kertaa kokeilumielessä ja lämmitimme vettä sekä sähköllä että dieselillä – hyvin näytti toimivan. Koska lämmintä vettä tarvittiin vain tiskaamiseen, sitä oli kätevämpi lämmittää tarvittava (pieni) määrä liedellä kattilassa. Varaajan koko on 10 litraa, ja niin suuren määrän lämmittäminen tiskaamista varten tuntui aika turhalta. Kunhan saamme wc-pesutilan valmiiksi ja suihkun käyttöön, lämmintä vettäkin tarvitaan enemmän, ja silloin lämminvesivaraaja pääsee tehokäyttöön.
Vesijärjestelmä ja wc
Teuvon raikasvesitankkiin mahtuu 110 litraa vettä. Tällä reissulla, kun vettä käytettiin ruuanlaittoon, astioiden pesuun ja pieniin aamu- ja iltapesuihin, tuo 110 litraa riitti noin kolmeksi-neljäksi päiväksi. Kun wc-pesutila valmistuu ja saamme suihkun käyttöön, veden kulutus vain nousee. Vedenottopaikkoja ei välttämättä ole reittien varrella tarjolla aina silloin kuin vettä tarvitaan, joten olemme alkaneet katsella vedensuodatusjärjestelmiä sillä silmällä. Veden kulutukseen voi ja pitääkin toki kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Raikasvesitankin täyttö tapahtuu Teuvon ovien sisäpuolelta eli täyttöaukko on tehty vasemman takaoven takana olevaan seinään. Tässä ratkaisussa on puolensa ja puolensa: plussaa on se, että nyt on yksi reikä vähemmän pellissä eikä tankkiin pääse niin helposti likaa, miinusta taas mahdolliset roiskeet takaseinässä sekä se, että talvella voi vesitankin täytön aikana tulla sisällä viileää. Kummat puolet sitten voittavat, se nähdään ajan myötä.

Saimme juuri ennen reissuun lähtöä valmiiksi wc-pesutilan “raamit” eli rakennettua lattian/suihkualtaan ja asennettua tilan muusta matkustamosta erottavan rulo-oven paikalleen. Näin saimme edes hiukan yksityisyyttä wc-käynneille. Joolcan GottaGo erotteleva wc oli nyt ensimmäistä kertaa kunnolla käytössä, ja olemme siihen todella tyytyväisiä. Sen käyttö on helppoa ja siistiä. Ihan hajutonta se ei alkuun ollut, mutta keksimme lisätä nestesäiliöön hiukan etikkaa pohjalle, ja se tuntuu syövän suurimmat hajut. Kiinteän jätteen puolella hajut pysyvät paremmin kurissa.
Wc täytyy kahden aikuisen käytöllä tyhjentää päivittäin, mutta se ei ainakaan nestesäiliön osalta ole ongelma, sillä senhän voi tyhjentää oikeastaan mihin tahansa puskan juurelle. Sen sijaan kiinteän jätteen osalta pitää olla vähän enemmän hereillä, sillä yllättäen sekajäteroskiksia olikin vähän hankalampi löytää. Hiukan tuli ikävä menneiden aikojen tienvarsiparkkien molokkeja. Kuitenkin sekajäteroskiksia on tarjolla enemmän kuin kemiallisen wc:n tyhjennyspaikkoja, joten sikäli olemme tyytyväisiä.
Lue lisää muista matkailuajoneuvojen wc-ratkaisuista ja siitä, miksi me valitsimme erottelevan wc:n: Pakumatkaajan vessajuttuja
Muita huomioita
Matkan aikana tuli tehtyä useita huomioita siitä, miten elämän autossa saisi sujuvammaksi. Nyt, kun meillä ei ole vielä wc-pesutilassa suihkua, olisi ulkosuihku ollut kätevä peseytymistä ajatellen. Myöhemminkin siitä olisi toki hyötyä, koska sillä saisi esim. kuraantuneet kengät ja jalat putsattua ja tarvittaessa toki käytettynä myös peseytymiseen. Ulkosuihkun asentaminen Teuvoon ei ole iso homma, joten se tulee varmaankin jossain vaiheessa toteutettua.
Toinenkin peseytymiseen ja vaatehuoltoon liittyvä seikka, joka wc-pesutilan rakentamisen edetessä varmasti tuleekin huomioitua, on pyykkinarun tms. puute. Kesällä siihen saisi kuivumaan pyyhkeet ja uima-asut, muina vuodenaikoina ulkoillessa kastuneet varusteet. Ja voihan siinä kuivata pikkupyykkiäkin.
Reissuhuushollin siistinä pitäminen on oma lukunsa. Sitä hiekkaa ja roskaa vaan tulee kenkien mukana sisään, vaikka tekisi mitä. Tällä reissulla meillä oli mukana pikkuinen rikkalapion harja. Seuraavalla pitemmällä reissulla meillä on mukana rikkaimuri.
Onnistunut reissu!
Ensimmäinen pitempi roadtrippimme Teuvon kanssa oli oikein onnistunut. Olisimme voineet hyvin jatkaa vielä matkaamista, mutta työt kutsuvat. Reissusta paluu olikin hyvä ajoittaa siten, että meille jäi pari vapaapäivää ennen töiden alkua – jo tällaisen 11 yön reissun aikana autossa elämiseen ehtii tottua, ja nyt onkin hyvä totutella pari päivää talossa asumiseen, jotta sitten taas osaa olla yhteiskuntakelpoinen, kun työt alkavat. Vähän ehkä sama tunne, kuin mökiltä kotiin palatessa. Onneksi seuraavat reissut, vaikkakin lyhyemmät sellaiset, odottavat jo kulman takana. Niitä odotellessa!
Teuvossa on vielä paljon asioita tehtävänä, mutta nyt siinä oli kuitenkin kaikki tarvittava valmiina siten, että pärjäsimme sillä parisen viikkoa tien päällä. Kaikki valmiina olevat toiminnot ja varusteet koeponnistettiin joko päiväreissuilla tai kotipihassa ennen matkaan lähtöä. Matkan aikana tehdyt huomiot paranneltavista ja kehitettävistä asioista on lisätty kehityslistaan.
Ai niin…
Joku tarkkasilmäinen lukija saattoikin ihmetellä jutun alussa olevasta kartasta, että miten muka Pohjanmaalla käyminen on osa Itä-Suomen roadtrippiä. Olimme jo kotimatkalla, kun päätimmekin lähteä hakemaan täydennystä Unelmia renkailla-perheeseen. Matkailuajoneuvoprojektimme eivät todellakaan pääty Teuvo-pakun rakentamiseen, vaan ne jatkuvat aikanaan Tellervo-vaunun remontilla. Tellervosta kerromme lisää myöhemmin!

