Blogi on ollut hiukan kesälomalla, kun toinen kirjoittajista oli interraililla toteuttamassa unelmiaan raiteilla. Toinen on sillä aikaa edistänyt Teuvo-retkipakun rakentamista, ja onkin saanut paljon näkyvää aikaiseksi. Otetaanpa siis tässä jutussa pieni rakentamisen tilannekatsaus, sekä kurkistus Teuvon kalusteisiin ja sisustukseen.
Osa artikkelin sisällöstä on tehty kaupallisessa yhteistyössä A-Print -painotalon kanssa.
Rakentamisen tilannekatsaus
Retkeilyauton rakentamiseen on mennyt paljon enemmän aikaa kuin ajattelimme. Elämässä kun on muitakin asioita kuin pakunrakennus. Vieläkään ei olla ihan loppusuoralla, mutta tunnelin päässä näkyy jo valoa, sillä muutoskatsastusta varten tarvittavat asiat alkavat olla valmiina. Muutoskatsastukseen onkin jo aika varattuna ja sen pitäisi tapahtua vielä kesäkuun aikana. Siitä siis lisää seuraavissa jutuissa.
Teuvon matkustamosta löytyy nyt sänky, lisäpenkki kahdelle matkustajalle, pöytä sekä kaapistot työtasoineen. Seinät ja sisäkatto on verhoiltu. Lisäpenkkien takana olevaan tasoon on tehty allas, ja liukuoven vieressä olevaan tasoon on asennettu induktioliesi. Liukuoven vieressä olevaan kaapistoon on asennettu myös jääkaappi.
Tässä artikkelissa kerromme kalusteiden rakennuksesta ja asennuksesta, mutta nostosängyn rakentaminen on ollut sellainen ponnistus, että se ansaitsee oman juttunsa myöhemmin. Matkustamon takaosaan sijoittuva wc-pesutila sekä säilytystilat ovat vielä alkutekijöissään, joten niistäkin kerromme tulevissa postauksissa.
Artikkelista Retkeilyauton rakentamisen vaatimukset ja pohjaratkaisun suunnittelu voit lukea lisää Teuvon pohjaratkaisusta ja siitä, millaisia ajatuksia meillä siitä oli suunnitteluvaiheessa. Edellä mainitussa artikkelissa on myös kerrottu siitä, mitä autolta vaaditaan, mikäli sen haluaa muutoskatsastaa verovapaaksi matkailuautoksi. Olemme edenneet suunnitelman mukaan, ja sen toteuttaminen on vaatinut paljon yksityiskohtien miettimistä, tarvittavien rakennustarvikkeiden ja osien etsimistä ja tilaamista ja jopa itse tekemistä, sekä ihan raakaa rakennustyötä.
Sisäkatto ja seinät
Teuvon sisäkatto ja osittain myös seinät on verhoiltu tarkoitukseen sopivalla verhoiluhuovalla. Huovan asentaminen on yllättävän helppoa ensikertalaisellekin. Suurin haaste on saada liimauksen jälkeen leikattua reunat siisteiksi, sillä huopa on sitkeää materiaalia ja sen leikkaaminen terävällä katkoteräveitselläkin on haastavaa. Itse liimaaminen onnistui sprayliimalla. Kannattaa valita sellainen liima, joka kestää kuumuuttakin, jotta huopa ei kesäkuumalla irtoa ja putoa alas.
Katon verhoilu onnistui helposti, kun huopa kiinnitettiin yhdestä reunasta muutamalla niitillä roikkumaan. Kiinnityksessä kannattaa olla tarkkana, että huopa tulee niitattua suoraan. Sen jälkeen ruiskutettiin liimaa sekä kattoon että huopaan, ja huopaa pystyi sitten painamaan kiinni kattoon. Eteneminen tapahtui n. 50 cm pätkissä, kunnes koko huopa oli liimattu kattoon.
Liukuoven verhoilussa huopaa piti venyttää, ja se muotoutuikin aika mukavasti. Liukuoven ikkunan ympärys on muotoiltu uretaanilla ja lisäksi uretaanin pintaan on liimattu peltisoiro, joka kiertää koko ikkunan. Tähän peltiin on myöhemmin mahdollista kiinnittää verho magneeteilla.
Ennen liukuoven verhoilua oven ikkuna suojattiin paperilla, jotta siihen ei tarttuisi liimaa. Oven verhoilussa periaate oli sama kuin katon verhoilussa, eli huopa kiinnitettiin ensin roikkumaan, jotta se pysyi suorassa. Sen jälkeen huopaa nostettiin, jotta sekä oveen että huopaan oli mahdollista suihkuttaa liimaa, ja sitten vain painettiin huopaa kiinni oveen. Kun huopa oli liimattu koko oveen, se leikattiin ikkunan kohdalta auki siten, että reunoihin jäi reilusti ylimääräistä. Sitten huopaa ryhdyttiin venyttämään varovasti ympäri ikkunaa painamalla huovan reunaa kohti ikkunaa. Muutamien kierrosten jälkeen huopa oli venynyt sen verran, että reunan pystyi liimaamaan kiinni uretaaniin. Liimaa kannattaa käyttää runsaasti uretaaniin, mutta maltillisesti huopaan, sillä liika liima voi tulla siitä läpi. Kun reunat oli liimattu, huopa saatiin leikattua siistiksi katkoteräveitsellä.
Verhoilun väriläiskä
Tämä kappale sisältää kaupallista yhteistyötä A-Print Oy:n kanssa.
Sisustamme sitten taloa tai autoa, haluamme aina sisällyttää sisustukseen jonkin “väriläiskän” tai muuten erottuvan asian. Teuvo ei ole tässä asiassa poikkeus. Koska kaapistot ja verhoilu ovat yksivärisiä, vaikkakin sitten eri väreissä, alkoi kokonaisuus tuntua aika pliisulta. Sitten keksimme, että keittiön ja “perätilan” välissä olevat seinät voisi päällystää jollakin muulla kuin verhoiluhuovalla. Päällysteen pitäisi joka tapauksessa olla roiskeita ja kosteutta kestävää, sillä sen lähettyvillä laitetaan ruokaa ja tiskataan, joten sitä pitää pystyä myös pyyhkimään.
Lopulta saimme idean valokuvatapetista. Toteutimme tämän siten, että ostimme sopivan kuvan Pond5-stockmediapalvelusta, josta voi hankkia lisensoituja videoita, kuvia, musiikkia ja muita mediaresursseja. Ostetusta kuvasta tamperelainen A-print tulosti meille pyyntömme mukaisen ja kokoisen kuvatulosteen toiveemme mukaisesti 200g/m2 paperille.
Koska kuva tuli osittain vanerin ja osittain lasikuitulevyn pinnalle, päädyimme liimaamaan kuvan sprayliimalla. Se ei välttämättä ollut se järkevin ratkaisu, koska sprayliima saattaa jättää liimattavaan pintaan pieniä liimattomia alueita. Normaalisti se ei ole ongelma, mutta tässä tapauksessa kuvatulosteen pintaan levitettiin kulutuskestävyyden lisäämiseksi useampi kerros kalustelakkaa, joka turvotti paperia ja sai sen kupruilemaan ja jopa irtoamaan joistakin kohdin seinästä. Lakan kuivuttua suurimmat kuprut kuitenkin oikenivat. Jäljelle jääneitä “kuplia” lämmitettiin kevyesti hiustenkuivaajalla, joka aktivoi hieman sprayliimaa ja tuloste tarttui seinään kohtuullisen hyvin uudelleen, varsinkin kun sitä vielä vähän rullattiin äänieristemattotelalla.
Taloprojekteissa olemme lakanneet paperitapettia ilman ongelmia, mutta niissä tapetti on liisteröity seinään ja liimapinta on tasainen, joten tässä projektissa olisi ollut ehkä hyvä käyttää jotain seinäliimaa. Loppujen lopuksi seinästä tuli kuitenkin varsin kelvollinen!
Kuvissa näkyvät kapeat reiät on tehty sängyn nostomekanismia varten. Siitä kerromme tulevissa postauksissa lisää.
Kaapistot
Kalusteet rakennettiin 12 mm koivuvanerista. Maalasimme kalusteiden rungot ensin pohjamaalilla ja sitten kalustemaalilla. Mietimme kyllä ensin, onko kalustemaali kyllin kestävää vai olisiko syytä valita paremmin kosteutta ja rasitusta kestävä maali. Päädyimme kuitenkin kalustemaaliin; sittenhän sen näkee, miten se kestää, ja aina voi maalata uudelleen. Tällä hetkellä tosin tuntuu siltä, että ei enää koskaan mitään maalaamista meille, kiitos! Maalaaminen vei todella paljon aikaa kaikkine välivaiheineen. Runkojen lisäksi maalattavaa oli toki myös laatikoissa ja niiden etulevyissä, joten vaikka ensin näytti siltä, että äkkiäkös nämä suditaan, niin ei se ihan niin nopeasti käynytkään.
Kaapistojen rungot on kiinnitetty lattiavaneriin ja seinän koolauksiin ruuveilla. Lisäksi kaapistot on kiinnitetty ruuveilla myös väliseinään. Rungot jäykistävät hyvin myös väliseinää. Laatikoiden etulevyissä on vetimet, jotka myös lukitsevat laatikon kiinni esim. ajon ajaksi.
Työtasot
Työtasot kaapistojen päälle tehtiin myös 12mm koivuvanerista. Toisen kaapiston päälle tuli tiskiallas ja toiseen upotettiin induktioliesi. Tiskiallas toteutettiin ns. integroituna mallina: silloin altaan ja tason välissä ei ole minkäänlaista pykälää ja muutenkin integroitu allas näyttää meistä mukavalta.
Myös allas tehtiin 12mm vanerista. Sen pohja kasattiin neljästä osasta, jotta altaan keskelle saatiin tarpeeksi kaatoa. Altaan sisäkulmat pyöristettiin 2-komponenttikitillä, jotta altaassa ei olisi puhtaanapitoa estäviä teräviä kulmia; pinnoite myös kestää tällä ratkaisulla pitempään hyvänä. Kun allas oli hiottu siistiksi, vaneripinnat maalattiin venemaalilla, jolla saa aikaan kovan pinnan. Maalia levitettiin tasoihin ja altaaseen pääosin kaksi kerrosta, ja maalauskertojen välillä tehtiin välihionta. Myös lopullinen maalipinta vaati huolellisen hionnan. Paikkamaalaustakin piti muutamiin kohtiin tehdä, koska hionnalla sai helposti kulmista maalin puhki.
Kun tasot oli maalattu ja hiottu, pinnat suihkuteltiin 2-komponettilakalla (vastaavalla, mitä käytetään autoprojekteissa), jotta pinnasta tulisi mahdollisimman kestävä. Kahden lakkakerroksen ja useamman päivän kuivumisen jälkeen tehtiin vesihionta, jotta lakkauksessa aiheutettu osittainen appelsiinipinta saatiin tasaiseksi. Vesihionnan jälkeen siirrytiin kiillotukseen ja siihen käytettiin siihen sopivaa kiillotuslaikkaa ja hiontatahnaa. Nämäkin ovat samantyyppisiä, mitä autoprojekteissa yleensä käytetään. Lopputuloksesta tuli aika mukava, pinnasta tuli sopivan kiiltävä. Aika näyttää miten tasojen ja varsinkin altaan pinta kestää. Ainahan niitä voi hioa uudelleen ja pistää uutta lakan päälle. Tällä hetkellä hionta ei tosin houkuttele, sillä tasojen ja varsinkin altaan tekeminen oli aika työlästä.
Pöytä
Viimeinen muutoskatsastusta varten tarvittava asia eli pöytä valmistui aivan tuoreeltaan nyt juhannusviikonloppuna. Pöytä tehtiin myös vanerista, kuinkas muutenkaan, ja se tarvitsee vielä pintakäsittelyn. Pöytätason syvyys avattuna on 52 cm ja taitettuna (kuvassa) 26 cm.
Muutos- ja määräaikaiskatsastus siis odottaa Teuvoa ja meitä hyvinkin lähitulevaisuudessa, ja sitä tässä nyt seuraavaksi odotamme jännityksellä. Teuvo on ollut viimeiset kolme kuukautta poistettuna liikennekäytöstä eikä se siis ole liikahtanutkaan sinä aikana. Jos, ja toivottavasti kun muutoskatsastus menee läpi, pääsemme vihdoin liikkeelle ja pikkuhiljaa toteuttamaan niitä unelmiamme renkailla, vaikka Teuvossa vielä paljon tekemistä riittääkin.