Matkailuautoilu vaatii joka päivä suunnittelua sujuakseen. Kaikki päivät eivät suunnittelusta huolimatta ole aurinkoisia matkailuautoreissuillakaan, vaan aina voi vastaan tulla pieniä tai isompia vastoinkäymisiä. Vaikka kuinka asennoituisi ja varautuisi siihen, että kaikki ei aina mene parhain päin, niin harmittaahan se, kun reissu ei menekään suunnitelmien mukaan. Meidänkään reissuillamme ei kaikki ole aina mennyt toivomusten mukaisesti. Olemme selvinneet toistaiseksi ilman kolarointeja ja isompia kaluston rikkoontumisia kesken reissun, mutta kaikenlaista pienempää ärsytystä ja harmia on matkoille mahtunut. Usein ne ovat johtuneet ihan omista huonoista valinnoista ja päätöksistä, mikä on sitten tietysti vaan lisännyt harmitusta.
Puskaparkin etsintä
Yöpymispaikan etsiminen voi joskus viedä paljonkin aikaa ja samalla toki myös polttoainetta, kun sopivan puskaparkin löytämiseksi joutuu ajamaan pitkiäkin lenkkejä. Koskaan ei myöskään voi olla varma, mahtuuko valittuun kohteeseen enää parkkiin: usein on käynyt niinkin, että tiedossa ollut hyvä puskaparkki onkin jo saapuessamme ollut täynnä, jolloin olemme joutuneet lähtemään etsimään paikkaa muualta.
Olemme yleensä pyrkineet löytämään yöpymispaikan valoisana aikana, jotta pystyisimme arvioimaan paremmin, onko se sopiva paikka yöpymiseen. Joskus siis jo se, että puskaparkin etsiminen venyy niin, että on jo pimeää, on omiaan aiheuttamaan pientä ärsyyntymistä ja levottomuutta, varsinkin kun väsymystä alkaa jo olla ilmassa. Pimeässä on myös ikävä parkkeerata, kun näkyvyys ei ole hyvä tai sitä ei ole ollenkaan.
Talvella yöpymispaikan etsiminen kapeilla jäisillä teillä on tuottanut ikäviä jännitysmomentteja. Se hetki, kun tajusimme, että ei tätä mäkeä pääsekään ylös, vaan auto lähtee valumaan takaperin mäkeä alaspäin, ei ole jäänyt mieleen kovin miellyttävänä.
Puskaparkki helvetistä
Huonot puskaparkkivalinnat ovat sitten oma lukunsa. Paikka on voinut illalla näyttää ihan hyvältä ja rauhalliselta, mutta paljastua myöhemmin rauhattomaksi. Harvemmin näitä on meille tosin käynyt, mutta yksi kerta on jäänyt erittäin hyvin mieleen. Olimme erään suomalaisen kaupungin keskustan liepeillä pysäköintialueella parkissa, ajatuksenamme tietenkin se, että olisi kätevää käydä lasillisella tai parilla ja sitten vain mennä nukkumaan. Olisi ehkä pitänyt osata arvata, että isohko pysäköintialue kaupungin keskustan tuntumassa houkuttelee viikonloppuyönä paljon nuoria kokoontumaan autoillaan. Bassonjytke ihan auton vieressä aamuyöstä sai kyllä hermot kireälle, mutta eipä siitä voinut syyttää kuin itseään.
Kun huolto ei toimi
Toinen asia, jota matkailuautolla matkatessa joutuu etsimään, on huoltopaikka, jossa voi täyttää vesitankkia ja tyhjentää wc:n ja harmaavesitankin. Suomessa on alueita, joissa huoltopaikkoja ei ole tarjolla joka kulman takana, ja joskus tuntuukin, että sellaisen paikan löytäminen, jossa voi suorittaa kaikki huoltotoimet, on yhtä todennäköistä kuin lotossa voittaminen. Eli joissakin paikoissa voit saada vesitankin täytettyä, mutta joudut silti vielä etsimään paikkaa WC:n ja harmaavesisäiliön tyhjennykselle. WC:n tyhjennyksen kanssa voi toki tasapainoilla siten, että hankkii varasäiliön ja vaihtaa vain tyhjän täyttyneen tilalle, mutta lopulta se toinenkin kuitenkin jossain vaiheessa täyttyy ja tyhjennyspaikka täytyy löytää. Tähänkin voi kuitenkin ainakin jonkin verran varautua reittisuunnittelulla, ja siihen on olemassa apuna erilaisia sovelluksia ja verkkopalveluja, joihin voit tutustua sivulla Hyödyllisiä vinkkejä tien päälle. Mutta silloin, kun huoltopaikan löytäminen on kiven takana, se kiristää hermoja, koska se kuitenkin vie aikaa matkanteolta ja voi vaikuttaa reittisuunnitelmiinkin.
Yökaasu
Klassinen esimerkki matkailuautoilun pienistä harmituksista on tietenkin se, että kaasu loppuu keskellä yötä. Tämä on niin yleistä, että matkailuautoilijoiden keskuudessa puhutaan ns. yökaasusta. Monissa autoissa on automaattinen kaasupullon vaihtaja, ja vaikka sellaista ei olisikaan, on nykyään olemassa myös antureita, jotka mittaavat kaasupullon täyttöastetta, ja täten on mahdollista ennakoida kaasun loppuminen. Tämän ongelman voi siis aika helposti välttää. Me olemme tämän tilanteen kuitenkin päässeet pari kertaa kokemaan; toisella kerralla yö oli kohtuullisen viileä, ja aamulla heräsimme nenänpäät jäässä.
Rikki, poikki, kaputt
Reissuilla tietysti toivoisi, että mitään ei menisi rikki, mutta kannattaa varautua siihen, että aina jotain kuitenkin hajoaa. Rikkoontuneiden asioiden korjaamiseen voi sitten mennä enemmän tai vähemmän aikaa ja se voi taas vaikuttaa reissusuunnitelmiin ja aikatauluihin. Meillä ei onneksi ole mitään suurempia kalustorikkoja reissuillemme osunut, mutta pari kertaa olemme joutuneet käyttämään päivän pesutilan korjailuihin. Ensimmäisellä pitemmällä reissullamme pesutilan suihkualtaaseen tuli murtuma ja vesi pääsi valumaan pesutilasta asuintilaan. Tätä jouduimme paikkailemaan ja mattoja piti kuivatella jonkin aikaa. Toisella reissulla suihkun hana alkoi reistailla, ja käytimme puoli päivää Bilteman parkkipaikalla paikkaushommissa.
Nimismiehen kiharaa
Huonot reittivalinnat ovat myös ihan oma moka, mutta joskus niitäkin tulee väsyneenä tai muuten vaan huolimattomuuksissaan tehtyä. Google Mapsiin ei pitäisi luottaa, kun se ehdottaa lyhyempää reittiä; reittivalinnalla voi voittaa pari kilometriä, mutta samalla hukata paljon aikaa. Hermot ovat siinäkin melko kireällä, kun tie on yhtä nimismiehen kiharaa ja navigaattori kertoo matkaa olevan jäljellä vielä 50 km.
Viheliäät verenimijät
Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä: Hyttyset. Ne inisevät pirulaiset pilaavat autoon päästessään yöunet hyvin tehokkaasti. Emme ole vielä kuulleet autosta, joka olisi täysin hyttystiivis; auton rakenteissa on aina joku rakonen, josta inisijät pääsevät sisään. Tottakai olemme tehneet paljon epätoivoisia yrityksiä blokata niiden kulkuväylät, esim. pesutilan poistoilmaräppänä on joskus onnistuneesti tukittu sukkahousuilla, mutta kaikkia hyttysten kulkureittejä emme koskaan ole onnistuneet löytämään. Vielä epätoivoisempi oli jostakin iltapäivälehdestä napattu vinkki, että hyttyset eivät viihdy sitrushedelmien läheisyydessä. Empiiriset kokeet osoittavat, että tämä ei pidä paikkaansa.
Suomessa ei hyttysvapaata aluetta varmasti olekaan, mutta todennäköisyys kunnon hyttysinvaasiolle kasvaa sitä mukaa mitä pohjoisemmaksi menee, varsinkin tiettyyn aikaan vuodesta. Olemme pari reissua tehneet kesäisessä Suomen Lapissa, ja ainoat täysin hyttysvapaat yöt olemme viettäneet paikoissa, joissa tuulee tarpeeksi, kuten esim. tunturin laella. Ja kuten artikkelissa Matkalla: Pohjois-Norjassa kesällä 2024 kerroimmekin, Norjan puolella emme tavanneet ensimmäistäkään hyttystä.
Positiivisen (ja pullan) kautta
Lopultahan nämä kaikki ovat kuitenkin murheista pienimpiä, matkallahan voisi sattua paljon pahempiakin asioita. Kasautuessaan ne kuitenkin voivat kavalasti myrkyttää matkustamon ilmapiiriä: kuvittele huonojen yöunien jälkeinen pitkä matkapäivä, jonka aikana joutuu vielä kenties etsimään huoltopaikkaa tai tulee muuta mutkaa matkaan. Sellainen ei ainakaan monena päivänä peräkkäin tee ihmissuhteille hyvää. Mutta ainakaan meillä ei ole vielä tullut vastaan mitään sellaista, mistä ei selvittäisi pullakahveilla ja päiväunilla.
